Mitä on vastuullinen matkailu

Kestävä kehitys ja 1980-luku

Toisinaan minulta kysytään, että miksi puhutaan kestävästä kehityksestä, kestävästä matkailusta ja sitten taas vastuullisuudesta ja vastuullisesta matkailusta. Mitä eroa näillä sanoilla ja määritelmillä oikein on?

Kestävä kehitys tuli sanayhdistelmänä tunnetuksi maailmanlaajuisesti, kun se määriteltiin Brundtlandin komission “Yhteinen tulevaisuutemme” raportissa vuonna 1987 seuraavasti:

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää tarpeensa. Kestävä kehitys sisältää kolme toiminnallista ulottuvuutta; ekologinen, taloudellinen ja sosiokulttuurinen kestävyys.

Maailman matkailujärjestön mukaan määritelmän mukaan kestävä matkailu on matkailua, joka huomioi nykyiset ja tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset niin, että matkailijoiden, matkailuyritysten, matkailukohteiden, ympäristön ja paikallisväestön tarpeet on huomioitu. Yhdistyneiden kansakuntien alaisuuteen kuuluva Maailman matkailujärjestö (netissä: unwto.org) on se organisaatio, joka ottaa kantaa, julkaisee tutkimuksia ja tiedottaa maailmanlaajuisesti kaikesta matkailuun, myös kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvästä.

2000 -luvulla huomattiin, että jotain puuttuu: paikalliset, paikallisuus ja eettinen koodi

Matkailua kehitettiin isosti 2000-luvulle tultaessa ja kestävyyden osa-alueita huomioitiin vaihtelevalla menestyksellä matkailualueiden rakennusvaiheessa, johtamisessa ja tuotteistamisessa. Matkailun lieveilmiöihin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota eikä matkailuammattilaiset voineet toimia huomioimatta paikallisia. Niinpä matkailun kestävyys määriteltiin uudestaan ja hieman laajemmin eri toimijat huomioiden.

Eettisyys, turvallisuus ja yhteiskuntavastuullisuus lisättiin osa-alueiden listaan ja musitutettiin, että vastuullisesti matkailua toteutttaessa tulee matkakohteiden olla parempia paikkoja paikallisille elää ja matkailijoille vierailla.

Miten matkailu määritellään seuraavaksi

Sanat ja määritelmät eivät ole niin merkittäviä, eikä sillä ole niin väliä käytetäänkö kestävän matkailun tai vastuullisen matkailun sanoja, kunhan toimimme parhaalla mahdollisella tavalla ja pysymme mukana muutoksessa. Muutoksessa me todellakin elämme ja tärkeää on ottaa vastaan ja etsiä uutta tutkimuksiin  ja kokemuksiin perustuvaa tietoa. On myös hyvä ymmärtää, että kaikilla matkailijoilla ja matkailuammattilaisilla ei välttämättä ole tietoa valinnoista, joilla voimme vaikuttaa. Vastuullinen ammattilainen jakaa tietoa, ohjeistaa ja vaikuttaa omalla esimerkillään. Vastuullisella vaikuttajamarkkinoinnilla saavutetaan hyviä tuloksia asennekasvatuksessa.

2020-luvulla puhutaan vastuullisen matkailun rinnalla tiedostavasta (concscious tourism) ja regeneroivasta, uudelleenrakentavasta matkailusta (regenerative tourism). Suosittelen seuraamaan kansainvälisiä, vastuullisuuteen erikoistuneita tutkijoita kuten Anna Pollock ja Harold Goodwin sosiaalisessa mediassa. Voit myös laittaa seurantaan Mood of Finlandin Twitter-tilin @AnuNy, päivitän sinne aktiivisesti mm. vastuulliseen matkailuun liittyviä uutisia meiltä ja muualta.